Dedidu

songsong gi lagu na påtten Guåhan
(Madirihi ginen Dededo)

Dedidu (Dededo), songsong gi lagu na påtten Guåhan. I mas mitaotao na songsong Guåhan; guåha 46,000 na taotaogues na populasion songsong nu i senso 2004.[1][2]

Dedidu (Guåhan).

Yeografia tulaika

Gaige Dedidu gi lagu na påtten Guåhan gi hilo' i ekso' cho'cho'(i acho' ñañak/tasi). 78 (setenta i ochu) kradrao kilumetro mineddong-ña i sengsong.

Gaige i sengsong Yigu gi kattan, i sengsong Tamuneng gi kattan para i sanhaya', yan i sengsong Mangilao yan Barigåda gi haya' para i sanlichan.

Etimolohia tulaika

Guåha dos na hinasso' ni palabra "dedidu":

  1. Ginen i sistema midida ni ma'usa i kalolot. Gi enao na sistema kada kalolot ha representa unu na potgåda. Ya ginen "dedidu" i palabra ni mineddong dos na kalolot ni manrepresenta dos na potgådas.
  2. Ginen i palabra "dedeggo." Fa'na'an guåha un taotao ni sesso dumedeggo gue.

Historia tulaika

Åntes di Segundo na Geran i Mundo, gaige i sengsong Dedidu ginen i papa' Macheche Hill (Route 16) para i San Miguel Brewery. Ya despues di destrosu i Gera, i Gobietnu Navy ha suha i sengsong para i lugat mafa'na'an Central Dedidu ni gagaige ha' på'gu.

Despues di Pakyo Karen gi sakkan 1962, madestrosa i mayot i gima' hayu siha. Ya ginen i che'cho yan mandesponi i gobietno i sengsong, ma'asiste megagai na familia siha ni fina'tinas i Dibision Kaiser yan i kinahahat guma' guenao.

Riferensia tulaika

  1. Website Ofisiat Dedidu.
  2. Dededo Guam ginen Guam Portal.


  Dies i nuebi na songsong giya Guåhan

Assan-Ma'ina • Barigåda • Chalan Pågu-Otdot • Dedidu • Hågat • Hagåtña • Humåtak • Inalåhan • Malesso' • Mangilao • Mongmong-To'to-Maite • Piti • Santa Rita • Sinahåña • Talo'fo'fo' • Tamuneng • Tutuhan (Agana Heights) • Yigu • Yoña